Alakuunun Kuolitusjärven seutua Viipurinläänin verollepanokartassa 1778-1779. Kuismalan kylä Kuolitusjärven luoteiskulmassaKuisma on ikivanha karjalainen suku, jonka juuret ovat keskisellä Karjalankannaksella. Kirjoitettua tietoa Kuismista löytyy ensimmäisen kerran vuodelta 1543, jolloin Viipurin läänin kokoveroluettelossa Kuismia esiintyy kolmessa entisen Suur-Jääsken Alakuunun kokoverossa. Alakuunu oli usean toisiaan lähellä olevien kylien alue, joka sijoittui Kuunjärven, Kuolitusjärven ja Korsjärven sekä niitä yhdistävän Kuunjoen laaksoon Kirvussa.
Vanhimmista veroluetteloista, maakirjoista, autiotilaluetteloista ja muista vastaavista asiakirjoista löydettyjen patronyymitietojen perusteella varhaisin tunnistettu Kuisma on Alakuunussa asunut Antti (Anders) Kuisma, jonka arvioidaan syntyneen noin 1475. Samalla Alakuunun seudulla vaikutti patronyymitietojen perusteella myös suunnilleen 1515 syntynyt Juho (Jöns) Kuisma.
Asiakirjatietojen avulla Antin ja Juhon keskinäistä sukulaisuutta ei ole mahdollista varmistaa. Heidän välisen sukulaisuuden selvittämiseksi Kuisman sukuseura aloitti kesällä 2017 isälinjaisen Y-DNA-tutkimusohjelman, joka saatiin päätökseen kesällä 2021. DNA-tulokset ja niistä tehdyt erilaiset jatkoanalyysit osoittavat, että Juho on luultavimmin Antin poika.
Perinteisessä, kirjallisiin tietoihin perustuvassa sukututkimuksessa Antti Kuisman pojaksi osoitetusta, noin 1500 syntyneestä Petristä (Peter) polveutuvat nykytietämyksen mukaan Sakkolan ja Muolaan Telkkälän Kuismat sekä suuri osa Antrean–Vuoksenrannan ja Kirvun Kuismista. Petrin jälkeläisiä on siirtynyt myöhemmin lisäksi mm. Pyhäjärvelle ja Käkisalmeen.
DNA-tutkimuksen Antin pojaksi osoittama Juho (Jöns s. ~1515) puolestaan on Kirvun Läylölän sekä Räisälän ja Muolaan Jaarilan Kuismien kantaisä. Hänestä polveutuvat myös useat Kuismien sukuhaaroista, jotka asettautuivat Kirvuun, Antreaan, Vuoksenrantaan, Hiitolaan ja Kaukolaan.
Ennen viime sotien jälkeisiä alueluovutuksia Karjalankannaksen keskeisimmät Kuisma-pitäjät olivat Antrea, Kaukola, Kirvu, Muolaa, Räisälä, Sakkola ja Vuoksenranta. Sotien jälkeen Kuismat ovat asettuneet eri puolille Suomea, merkittävimmin uusille sijoitusalueilleen Kanta- ja Päijät-Hämeeseen, Pirkanmaalle, Satakuntaan sekä Uudellemaalle.