Sukujuhla 2017

Maailma pieni, Kuisman suku suuri

Kuismalaiset kokoontuivat 13.8.2017 Somerolla, josta sukuseuran hallitus oli valinnut suku­juhlan pito­pai­kaksi Härkälän kartanon. Karjalan­kan­nakselta kotoisin oleva laaja suku on levittäytynyt uusille asuin­­sijoille Hämeeseen ja lähimaakuntiin, niinpä paikalle oli saapunut väkeä lähes sata henkeä.

Ennen juhlaa pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2016 toimintakertomus pienin muutoksin se­kä myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille. Pu­heen­joh­tajana jatkaa Juhani Kuisma. Hallitukseen ero­vuorossa olleen Kari Kuisman tilalle valittiin muolaalaistaustainen Sirpa Kuisma Lahdesta ja Airi Ruokosen tilalle Teija Marjamäki Hyvinkäältä. Teijan juuret ovat hallituksen jättäneen Airin tavoin Kirvun Harvakorvessa.

Juhlapuhe

Sukuseuran hallitus oli kutsunut juhlapuhujaksi Oxfordista apulaisprofessori Mikko Kuisman. Vuok­sen­rannasta lähtöisin olevaan sukuhaaraan kuuluva Mikko lähti parikymmentä vuotta sitten opiskelemaan Englantiin, tarkoituksena palata opintojen päätyttyä. Toisin kävi, töitä löytyi heti valmistumisen jäl­keen ja aikaa Brittein saarilla on kulunut jo 20 vuotta.

Rennossa puheessaan Mikko Kuisma käsitteli kolmea teemaa; sukua, kieltä ja identiteettiä. Oscar Wildeä lainaten hyvän ruuan jälkeen sukulaisetkin tuntuvat siedettäviltä, sutkautti juhlapuhuja. Läh­tö­kohta hyvälle puheelle oli huumorin myötä valmis.

Kuisma pohti suvun olemusta, mikä on suku ja miten siihen voi liittyä. Meillä kaikilla on kaipuu perheyhteyteen. Puhuttu kieli yhdistää ihmisiä, ja sen merkitys on suuri. Sukunimi on tärkeä ja sekin on osa kieltä. Sukunimi myös yhdistää. Mikko Kuisma kertoi, ettei hän nuorena tykännyt Kuisma nimestä. Nyt ulkomailla ollessa hän on huomannut sen kääntyvän monelle kielelle, vaikkapa Saksassa Johanniskraut-muotoon. Tiedetäänhän kuisma-kasvissa olevan masennuksen hoitoon vaikuttavia aines­osia.

Mikko Kuisma totesi, että identiteettiin kuuluu lukemattomia kerroksia, kuten vanhemmuus, lapsuus, ammatti, virkanimike tai kansallisuus. Näin identiteetille on syntynyt tietyt rajat ja muodot.

– Identiteetti ei ole pelkästään oma päätös, totesi Kuisma.

Kuisman mukaan historian kirjoitus tarkoittaa yhteisiä muistoja. Yhden muistot voivat poiketa toisten muistoista. Yhteen sovitettuina niistä syntyy historiaa. Tätä historiaa tehtiin taas tässäkin sukujuhlassa. Juhlapuhuja myönsi, että on hieno homma saada kokoontua yhteen. Päätteeksi hän lainasi hänelle lähetetyssä puhujakutsussa ollutta suvun käytössä olevaa komealta kalskahtavaa lausetta: Maailma pieni, Kuisman suku suuri.

Kunniakirja

Ensimmäistä kertaa sukuseuran historian aikana juhlan yhteydessä luovutettiin kunniakirja. Vuok­sen­rannan pitäjässä vuodesta 1780 toiminut Tuulimyllymäen tila on nykyisin nimeltään Myllymäki, ja se on vuodesta 1944 sijainnut Sysmän Rapalassa. Äitinsä puolelta Kuisman sukuun kuuluva Erkki Virolainen on luovuttanut isännyyden pojalleen Veli-Matti Virolaiselle ja tämän puolisolle Kirsille. Pro Agria Etelä-Suomen puolesta kunniakirjan luovutti varatoimitusjohtaja Lassi Uotila.

Dna-tutkimukset tuovat uutta tietoa

Kuisman sukuseuran hallitus päätti vuonna 2016 toteuttaa dna-tutkimukset, joiden avulla selvitetään, ovatko Kuismien tällä hetkellä vielä jäljellä ja erillään olevat kaksi sukuhaaraa sukua keskenään. Kesän aikana valmiiksi tulleita tuloksia esitteli Paavo Kuisma. Molemmista isälinjoista lähetettiin neljä näy­tet­tä. Näytteiden antajat eivät olleet keskenään lähisukulaisia, ja tutkimus tehtiin isälinjoista.

FamilyTreeDNA laboratorion Y-DNA67-testissä selvisi, että nämä kaksi tiedossa olevaa kantaisää ovat samaa sukua, mahdollisesti kyseessä on isä ja poika tai sitten veljesten kautta samaa sukua olevat hen­kilöt. Tutkittujen henkilöiden haploryhmä on N-M231, joka on Suomessa yleinen. Haploryhmä on syn­ty­nyt Kiinassa noin 20 000 vuotta sitten ja tullut Suomeen Siperian kautta tuhansia vuosia sitten.

Tutkimus osoitti, että olemme karjalaista sukujuurta, sillä geneettisesti sukuamme lähimpien sukujen kantaisien asuinpaikat ovat sijainneet Karjalankannaksella ja Laatokan ympäristössä. Tutkimuksia täy­tyy edelleen jatkaa, sillä havaitut poikkeamat vaativat lisätarkastelua ja mahdollisesti täydentäviä dna-tutkimuksia, totesi Paavo Kuisma.

Vuosikokouksen, maittavan lounaan ja kiinnostavan ohjelman päätteeksi sukujuhlan osallistujia viih­dytti Tuula Tielinen, jolla tuntui olevan sana hallussa. Hän hauskuutti yleisöä vanhenevan naisen elä­män­kokemuksella. Joukosta ei löytynyt ketään, jonka etunimikin olisi ollut Kuisma. Sellaisen Tielinen olisi ottanut mukaansa, kuisma-kasvin kun uskotaan auttavan mielialaan piristävästi.

Airi Ruokonen


Kuvia sukujuhlasta

(Kuvat: Airi Ruokonen)

Paikalla 68 vierasta ja ei kirjautuneita

  • Härkälän kartano pihapuiston puolelta
    Nykyinen omistaja Juha Hurme kertoi kartanon historiasta, joka alkaa vuodesta 1480. Kartano on rakennettu Paimio-joen tuntumaan Hämeen Härkätien varrelle. Ensimmäinen omistaja on ollut lautamies Lauri Härkä.
  • Näkymä terassilta kartanon pihapuistoon
    Puiden lomassa kimaltelee Someron Kirkkojärvi.
  • Juhlayleisöä ruokajonossa
  • Apulaisprofessori Mikko Kuisma oli ensimmäistä kertaa mukana sukujuhlassa. Mikko on tullut radiokuuntelijoille tutuksi Brexitiin liittyvistä lausunnoistaan. Nyt ei kuultu puhetta Brexitistä, vaan suvusta, kielestä ja identiteetistä.
  • Sukutilan kunniakirjan takana sen vastaanottaneet Veli-Matti, Roope ja Kirsi Virolainen sekä Kirsi-äidin sylissä ja osin taulun takana piileskelevä Lotta Virolainen. Taustalla myhäilevänä kunniakirjan luovuttaja ProAgria Etelä-Suomen varatoimitusjohtaja Lassi Uotila.
  • Edellisen yön myrkystä huolimatta väkeä saapui runsaasti Somerolle Härkälän kartanoon