Viimeisen vuosikymmenen aikana perinteisen dokumenttipohjaisen sukututkimuksen rinnalle ja sitä täydentämään on tullut DNA-tutkimus. Siinä selvitetään ihmisten välisiä sukulaisuuksia kromosomiston tietyissä osissa tapahtuneiden pienten muutosten (mutaatioiden) avulla. Yhdessä esim. argeologian sekä kieli- ja nimistötutkimuksen kanssa DNA-tutkimus tuottaa tietoa myös mm. asutushistorian ja väestökehityksen tutkimukseen.
DNA-tutkimuksessa käytetään kolmea testiä:
- Kokonaisperimän autosomaalitestit (serkkutesti), joissa tutkitaan autosomien (22 kromosomiparin pl. sukupuolikromosomit) tietyiltä alueilta sekä äidiltä että isältä saatua perimää
- Isälinjaiset Y-DNA-testit, joissa kartoitetaan isältä pojalle periytyvää Y-kromosomia. Y-DNA-testejä voidaan tehdä vain miehille.
- Äitilinjaiset mtDNA-testit, joissa tutkitaan äidiltä lapsilleen periytyvän mitokondrion DNA:ta. Testit voidaan tehdä sekä miehille että naisille, mutta esipolvien suorat äitilinjat saadaan esille vain katkeamattomista äiti-tytär-ketjuista.
Kuisman sukuseuran toteuttamalla Y-DNA-tutkimusohjelmalla 2017-2021 osoitettiin, että Kuismien yhteinen esi-isä on 1470-luvulla syntynyt Antti (Anders) Kuisma Jääsken Alakuunusta. DNA–tutkimusten tuloksena saatiin myös suomalaiseen ”Niilonpoikien” sukupuuhun ns. Kuisma-oksa, jossa kaikille Kuismille yhteisen ”tyvihaplon” tunnus on N-BY141182.